www.raamattupiiri.fi    

17. VETTÄ KALLIOSTA (2. Mooses 17)

Taustaa: Oli kulunut vain pari kuukautta siitä, kun kansa kulki kuivin jaloin Kaislameren yli. Kerran se oli jo saanut ihmeellisellä tavalla vettä janoonsa, ja joka päivä se sai mannaa nälkäänsä. Mirjamin voitonvirsi oli vakuuttanut, että Herra vie varmasti kansansa perille. Ja silti napina jatkui. Refidimin paikkaa ei tiedetä tarkasti. Massa = koetus. Meriba = moite.

Jakeet 1-3 ja 7. Vanha käännös puhuu "Herran kiusaamisesta" jakeissa 2 ja 7.

Jakeet 4-6. Jakeessa 4 Mooses "huusi" Jumalalle vanhan käännöksen mukaan, uuden mukaan hän "rukoili".

Jakeet 8-10. Sinain niemimaalla asui amalekilaisia, jotka olivat Esaun pojanpojan jälkeläisiä (1. Moos. 36:12). He olivat hurja kameleilla ratsastava kansa, joka eli ryöstöretkistä muiden heimojen alueelle. Nyt amalekilaiset hyökkäsivät Israelin väsyneen jälkijoukon kimppuun ja koettivat eristää sen pääjoukosta (5. Moos. 25:17-19). Huomatkaa, että tämä oli Israelin kansan ensimmäinen sota ja kaikkien tulevien Jumalan kansan sotien ennakkokuva, myös hengellisten.

Jakeet 11-13. Taistelu riehui koko päivän.

Jakeet 14-16. Amalek soti Israelia vastaan satoja vuosia. Se on Raamatussa Jumalan kansan vihollisten prototyyppi. Vasta Daavid kukisti amalekilaiset lopullisesti. Muinaisheprean aakkoset olivat syntyneet hieroglyfien pohjalta Siinailla, ja Mooses oli varmaan oppinut ne apeltaan. Nämä aakkoset olivat maailman ensimmäistä äännekirjoitusta ja niistä ovat meidänkin aakkosemme aikanaan kehittyneet (foinikialaisten välityksellä).

Lopuksi: Kun Kristus-kalliota lyötiin, siitä kumpusi vettä. Koska sen kallion vettä saivat juoda jopa napisevat israelilaiset, saamme sitä juoda mekin. Johannes kertoo, miten Jeesuksen sydämen haavasta vuosi verta ja vettä (Joh. 19:34). Näin Jeesus hankki meille kasteveden, joka pesee meidät puhtaaksi synneistämme. Hän tarjoaa meille myös elävää vettä sanastaan joka päivä.

© www.raamattupiiri.fi