www.raamattupiiri.fi
17. VETTÄ KALLIOSTA (2. Mooses 17)
Taustaa: Oli kulunut vain pari kuukautta siitä, kun kansa kulki kuivin jaloin Kaislameren yli. Kerran se oli jo saanut ihmeellisellä tavalla vettä janoonsa, ja joka päivä se sai mannaa nälkäänsä. Mirjamin voitonvirsi oli vakuuttanut, että Herra vie varmasti kansansa perille. Ja silti napina jatkui. Refidimin paikkaa ei tiedetä tarkasti. Massa = koetus. Meriba = moite.
Jakeet 1-3 ja 7. Vanha käännös puhuu "Herran kiusaamisesta" jakeissa 2 ja 7.
- Kansa oli nähnyt vuoden aikana lukemattomia ihmeitä. Mikä saa ihmisen luottamaan Jumalan apuun, jollei tuollainen määrä ihmeitä?
- Keiden luulette olleen tätä napinaa aloittamassa?
- Miksi kukaan kansan vanhimmista ei sanonut: "Onhan Herra auttanut meitä ennenkin, kyllä hän varmasti auttaa nytkin."
- Ajatteletko sinä nykyisen ongelmasi kohdalla: onhan Herra aina auttanut, kyllä hän auttaa nytkin. (Mistä johtuu, että Herran apu unohtuu meiltäkin kovin nopeasti?)
- Katsokaa jaetta 2. Mitä Mooses sanoo siinä itsestään ja Herrasta?
- Määritelkää, mitä Herran kiusaaminen on tämän tekstin mukaan (jakeet 2 ja 7)?
- Saatana koetti houkutella Jeesusta hyppäämään alas temppelin harjalta, niin että enkelit voisivat ottaa hänestä kopin. Siihen Jeesus vastasi: "Kirjoitettu on: älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi." (Matt. 4:7). Mikä olisi tehnyt temppelin harjalta hyppäämisestä Herran kiusaamista?
Jakeet 4-6. Jakeessa 4 Mooses "huusi" Jumalalle vanhan käännöksen mukaan, uuden mukaan hän "rukoili".
- Mitä ajattelette Mooseksen reaktiosta kansan kapinaan ja veden puutteeseen?
- Miksi Herra tahtoi näyttää tämän ihmeen vain kansan vanhimmille, ei koko kansalle?
- Miettikää, mistä tuo vesi oli peräisin.
- Mitä se tarkoittaa, että Herra seisoi Horebin kalliolla Mooseksen edessä?
- Paavali sanoo, että se kallio, joka israelilaisia seurasi autiomaassa, oli Kristus (1. Kor. 10:4). Soveltakaa jae 6 Jeesukseen.
Jakeet 8-10. Sinain niemimaalla asui amalekilaisia, jotka olivat Esaun pojanpojan jälkeläisiä (1. Moos. 36:12). He olivat hurja kameleilla ratsastava kansa, joka eli ryöstöretkistä muiden heimojen alueelle. Nyt amalekilaiset hyökkäsivät Israelin väsyneen jälkijoukon kimppuun ja koettivat eristää sen pääjoukosta (5. Moos. 25:17-19). Huomatkaa, että tämä oli Israelin kansan ensimmäinen sota ja kaikkien tulevien Jumalan kansan sotien ennakkokuva, myös hengellisten.
- Voidaanko amalekilaisten käytöstä mielestänne jotenkin puolustella? Jos voidaan, niin miten?
- Miettikää mahdollisimman monta syytä siihen, miksi amalekilaisten voitto olisi ollut todennäköisempi kuin israelilaisten voitto?
- Mooses oli ainoa israelilainen, jolla oli sotakokemusta. Miksei Herra käyttänyt häntä kenraalina?
- Näissä jakeissa mainitaan Joosuan nimi ensimmäistä kertaa Raamatussa. Nimi tarkoittaa "Herra on Vapahtaja" ja se on sama kuin Jeesuksen nimi Uudessa testamentissa. Mitä Joosuasta osoittaa se, että hän suostui sotapäälliköksi vastaan sanomatta?
- Millaisen yleisvaikutelman saatte Joosuasta Raamatun ensimmäisen "esittelyn" perusteella?
Jakeet 11-13. Taistelu riehui koko päivän.
- Mitä tapahtuu, jos ihminen pitää käsiään koholla tuntikausia?
- Miksi Jumala antoi Mooseksen käsien asennon vaikuttaa ratkaisevasti sodankäynnin tulokseen? (Miksi sen piti olla Mooses, miksei voitu vuorotella?)
- Mitä sotajoukolle ja kansalle merkitse se, että he näkivät Mooseksen rukoilevan kukkulan huipulla koko taistelun ajan?
- Mitä tämä episodi opettaa meille rukouksesta?
- Katsokaa jaetta 13. Mikä oli Joosuan rooli sodan voittamisessa?
- Miksi Jumala tahtoi antaa voiton tälle napisevalle kansalle?
- Minkä verran luulette rukouksen vaikuttaneen viime sotiemme lopputulokseen?
- Mieti, mihin yleisiin asioihin tarvittaisiin tällä hetkellä sinun esirukouksiasi?
Jakeet 14-16. Amalek soti Israelia vastaan satoja vuosia. Se on Raamatussa Jumalan kansan vihollisten prototyyppi. Vasta Daavid kukisti amalekilaiset lopullisesti. Muinaisheprean aakkoset olivat syntyneet hieroglyfien pohjalta Siinailla, ja Mooses oli varmaan oppinut ne apeltaan. Nämä aakkoset olivat maailman ensimmäistä äännekirjoitusta ja niistä ovat meidänkin aakkosemme aikanaan kehittyneet (foinikialaisten välityksellä).
- Mikä Jumalan johdatus sisältyi kirjoitustaidon kehittymiseen?
- Tämä on ensimmäinen kerta Raamatussa, kun Herra käskee jonkun kirjoittaa sanansa muistiin. Miksi juuri Amalekin tappion muistiin merkitseminen oli tärkeää?
- Mitä Joosuan (Mooseksen työn jatkajan) piti oppia tästä sodasta?
- Mikä tämän luvun sanoma on meidän aikamme kristityille? (Mitä tämä taistelu ennustaa Jumalan kansan tulevista taisteluista?)
- Mitä tarkoittaa, että Herra on kansansa lippu sen sodissa?
Lopuksi: Kun Kristus-kalliota lyötiin, siitä kumpusi vettä. Koska sen kallion vettä saivat juoda jopa napisevat israelilaiset, saamme sitä juoda mekin. Johannes kertoo, miten Jeesuksen sydämen haavasta vuosi verta ja vettä (Joh. 19:34). Näin Jeesus hankki meille kasteveden, joka pesee meidät puhtaaksi synneistämme. Hän tarjoaa meille myös elävää vettä sanastaan joka päivä.
© www.raamattupiiri.fi