www.raamattupiiri.fi    

18. ENSIMMÄINEN PAKANASEURAKUNTA SYNTYY (Apt. 11:19-30 ja Gal. 2:1-10)

Aluksi: Kristittyjen hajaantuminen ympäri Lähi-itää kuitataan nyt muutamalla sanalla; jakeet 11:19-24 kattavat toistakymmentä vuotta. Ensimmäinen pakanaseurakunta syntyi Antiokiaan, jonne on Jerusalemista matkaa noin 500 km. Kaupungissa oli tuohon aikaan puoli miljoonaa asukasta, se oli kolmanneksi tärkein asutuskeskus Rooman valtakunnassa ja Syyrian provinssin pääkaupunki. Asujaimisto oli monikansallista, ja myös juutalainen siirtokunta oli suuri.

Jakeet 11:19-21. Katsokaa kartalta vainottujen kristittyjen kulkema reitti ja Kyrene Pohjois-Afrikasta.

Jakeet 22-24

Jakeet 25-26. Antiokiasta Tarsokseen on meriteitse noin 150 km. Maitse matkaa kertyy vähän enemmän. Muistamme, että Saul oli saanut Jeesukselta lähetyskutsun jo kääntymyksensä yhteydessä ja että Barnabas oli auttanut häntä Jerusalemissa pääsemään seurakunnan yhteyteen.

Jakeet 27-30. Claudius hallitsi Rooman valtakuntaa ("koko maailmaa") vuosina 41-54

Jakeet Gal. 2:1-3. Saul oli käynyt Jerusalemissa ehkä vain kerran kääntymisensä jälkeen. "Ilmestys" jakeessa 2 tarkoittaa sitä, miten Jeesus oli avannut Saulin silmät näkemään oikean evankeliumin.

Jakeet 2:4-5. Jerusalemin seurakunnassa, mahdollisesti myös Antiokiassa, oli valeveljiä, jotka vaativat ympärileikkausta ja Mooseksen lain noudattamista pelastumisen ehtona.

Jakeet 2:6-10. Ilmeisesti Antiokian seurakunta suunnitteli jo tässä vaiheessa Barnabaksen ja Saulin lähettämistä lähetystyöhön.

Luetaan vielä jakeet Apt. 12:24-25.

Lopuksi: Barnabas näki Antiokiassa Jumalan armon (23). Mikään muu kuin armo ei olisi voinutkaan saada aikaan herätystä tuohon suureen pakanakaupunkiin. Kun pakanat tajusivat Jeesuksen antavan heille kaikki heidän syntinsä anteeksi ristinkuolemansa tähden, he ottivat kasteen ja liittyivät tuohon elävään seurakuntaan, josta tuli vähitellen kristinuskon keskuspaikka maailmassa.

© www.raamattupiiri.fi