www.raamattupiiri.fi
18. ENSIMMÄINEN PAKANASEURAKUNTA SYNTYY (Apt. 11:19-30 ja Gal. 2:1-10)
Aluksi: Kristittyjen hajaantuminen ympäri Lähi-itää kuitataan nyt muutamalla sanalla; jakeet 11:19-24 kattavat toistakymmentä vuotta. Ensimmäinen pakanaseurakunta syntyi Antiokiaan, jonne on Jerusalemista matkaa noin 500 km. Kaupungissa oli tuohon aikaan puoli miljoonaa asukasta, se oli kolmanneksi tärkein asutuskeskus Rooman valtakunnassa ja Syyrian provinssin pääkaupunki. Asujaimisto oli monikansallista, ja myös juutalainen siirtokunta oli suuri.
Jakeet 11:19-21. Katsokaa kartalta vainottujen kristittyjen kulkema reitti ja Kyrene Pohjois-Afrikasta.
- Mikä siinä olisi pahinta, jos me joutuisimme jättämään kotimme kristittyjen vainon tähden? (Minne sinä lähtisit, jos kristittyjä vainottaisiin Suomessa?)
- Jeesuksen ylösnousemuksesta oli kulunut toistakymmentä vuotta. Mitä se osoittaa, ettei alkuseurakunta ollut lähettänyt vielä ainoatakaan lähettiä ulkomaille?
- Mitä ajattelette siitä, etteivät juutalaiskristityt kertoneet Jeesuksesta pakana-naapureilleen pakolaisiksi päädyttyäänkään?
- Mikä sai kyproslaiset ja kyreneläiset hellenistikristityt kertomaan Jeesuksesta pakanoille Antiokiassa?
- Mitä siihen tarvittiin, että Antiokiassa voi syntyä suuri herätys? (Mitä Luukas tarkoittaa sanoessaan, että "Herran käsi oli heidän tukenaan"?)
Jakeet 22-24
- Miten on mahdollista, että Antiokian seurakunta syntyi ilman apostolien myötävaikutusta?
- Miksi juuri Barnabas (joka ei kuulunut niiden 12 joukkoon) lähetettiin Antiokiaan?
- Barnabas ei ilmeisesti ryhtynyt johtamaan Antiokian seurakuntaa. Mitä hän siellä teki?
Jakeet 25-26. Antiokiasta Tarsokseen on meriteitse noin 150 km. Maitse matkaa kertyy vähän enemmän. Muistamme, että Saul oli saanut Jeesukselta lähetyskutsun jo kääntymyksensä yhteydessä ja että Barnabas oli auttanut häntä Jerusalemissa pääsemään seurakunnan yhteyteen.
- Miettikää eri syitä, miksi Barnabas halusi saada työtoverikseen juuri Saulin?
- Alkukielestä käy ilmi, ettei Saulin etsiminen ollut helppoa. Mikä teki sen vaikeaksi?
- Mitkä olivat ehkä Saulin tunnelmat, kun Barnabas ilmestyi hänen ovelleen ja tarjosi hänelle töitä?
- Miten Barnabas ja Saul ehkä organisoivat raamattuopetuksen osaksi Antiokian seurakunnan työtä?
- Mitä iloja ja haasteita tuohon vuoteen sisältyi Saulin kannalta katsottuna?
- Miten arvelette uskovaisten ottaneen vastaan antiokialaisten keksimän nimityksen "kristuslainen" (kreikaksi "kristianos")?
- Miltä sana "kristitty" kuulostaa meidän maanmiestemme korvissa tänä päivänä?
Jakeet 27-30. Claudius hallitsi Rooman valtakuntaa ("koko maailmaa") vuosina 41-54
- Miksi Jumala halusi ilmoittaa Antiokian seurakunnalle tulevasta nälänhädästä edeltä käsin?
- Miten ensimmäinen pakanaseurakunta keksi ruveta auttaman Jerusalemin äitiseurakuntaa?
- Miettikää, miksi juuri Barnabas ja Saul valittiin viemään rahalahjaa Jerusalemiin?
- Mikä oli tämän rahalahjan vaikutus sen antajiin ja saajiin?
- Minkä verran sinun seurakuntasi osallistuu maailman nälkäänäkevien auttamiseen?
Jakeet Gal. 2:1-3. Saul oli käynyt Jerusalemissa ehkä vain kerran kääntymisensä jälkeen. "Ilmestys" jakeessa 2 tarkoittaa sitä, miten Jeesus oli avannut Saulin silmät näkemään oikean evankeliumin.
- Nyt käy ilmi, että Saulilla olikin taka-ajatus tätä matkaa varten. Mikä se oli?
- Miksi Saulin piti vielä keskustella julistuksen sisällöstä seurakunnan johtajien ja apostolien kanssa?
- Miettikää, miksi Paavali oli ottanut pakanuudesta kääntyneen Tituksen mukaan tälle matkalle?
Jakeet 2:4-5. Jerusalemin seurakunnassa, mahdollisesti myös Antiokiassa, oli valeveljiä, jotka vaativat ympärileikkausta ja Mooseksen lain noudattamista pelastumisen ehtona.
- Mikä oli Saulin motiivi, kun hän sotkeutui yhä uudelleen oppiriitoihin eikä antanut niissä tippaakaan periksi? (Mitä olisi tapahtunut, jos Saul olisi antanut juuri tässä asiassa periksi?)
- Milloin oppiriidat ovat hyvä asia, milloin paha?
Jakeet 2:6-10. Ilmeisesti Antiokian seurakunta suunnitteli jo tässä vaiheessa Barnabaksen ja Saulin lähettämistä lähetystyöhön.
- Mikä oli tämän keskustelun ja kädenpuristuksen merkitys sille lähetystyölle, johon Saul ja Barnabas kohta lähetettiin? (Mitä olisi tapahtunut, jollei tätä kädenpuristusta olisi ollut?)
- Miksi oli tärkeää, että pakanaseurakunnat muistaisivat alkuseurakunnan köyhiä?
- Missä näissä teksteissä on armon evankeliumi?
- Mitä nämä tekstit kertovat Pyhän Hengen toiminnasta?
Luetaan vielä jakeet Apt. 12:24-25.
Lopuksi: Barnabas näki Antiokiassa Jumalan armon (23). Mikään muu kuin armo ei olisi voinutkaan saada aikaan herätystä tuohon suureen pakanakaupunkiin. Kun pakanat tajusivat Jeesuksen antavan heille kaikki heidän syntinsä anteeksi ristinkuolemansa tähden, he ottivat kasteen ja liittyivät tuohon elävään seurakuntaan, josta tuli vähitellen kristinuskon keskuspaikka maailmassa.
© www.raamattupiiri.fi