www.raamattupiiri.fi    

35. SUDEN SUUHUN – JUMALAN TAHDOSTA (Apt. 21:1-26)

Aluksi: Paavali oli kolmannen lähetysmatkansa päätteeksi menossa helluntaiksi Jerusalemiin. Hänellä alkoi olla kiire. Joka kaupungissa Pyhä Henki oli jo ilmoittanut hänelle, että kahleet ja ahdistukset odottivat häntä perillä (20:23). Luukas oli mukana ja mainitsi tunnontarkasti jokaisen pysähdyspaikan.

Jakeet 1-6. Laivalla seilattiin 650 km Tyrokseen. Siellä Paavali ei ehkä ollut aikaisemmin käynytkään.

Jakeet 7-9. Ptolemais tarkoittaa Akkoa. Kesarean seurakunnan paimen, Filippos, oli yksi seitsemästä diakonista. Kastettuaan etiopialaisen hoviherran hän oli asettunut asumaan Kesareaan 20 vuotta aikaisemmin.

Jakeet 10-14. Agabos oli se profeetta, joka oli 10 vuotta aikaisemmin ennustanut suurta nälänhätää.

Jakeet 15-16. Kesareasta Jerusalemiin on 100 km. Oli siis yövyttävä matkalla.

Jakeet 17-20a. Paavali oli käynyt Jerusalemissa edellisen kerran 2. lähetysmatkansa päätteeksi.

Jakeet 20b-22. Yksikään 12 apostolista ei ollut enää Jerusalemissa.

Jakeet 23-26. Nasiirilupauksesta ks. 4. Moos. 6. Säädetyn ajan päätyttyä lupauksen tekijän piti uhrata temppelissä polttouhri, syntiuhri, yhteysuhri ja niihin liittyvät ruokauhrit.

Lopuksi: Paavalin viimeinen matka Jerusalemiin kulki samaa rataa kuin Jeesuksen viimeinen matka. Molempia varoitettiin sinne menemästä. Molemmat tiesivät, että kahleet ja ahdistukset heitä siellä odottivat. Molemmat ottivat tulevat kärsimyksensä Jumalan kädestä. Paavali ei kuitenkaan mennyt Jerusalemiin kantamaan maailman syntejä vaan vain todistamaan hänestä, joka ne kantoi.

© www.raamattupiiri.fi