www.raamattupiiri.fi
41. PAAVALI MYRSKYSSÄ (Apt. 27:1-32)
Aluksi: Tämä luku sisältää yhden tarkimmista kuvauksista, joita antiikin ajan Välimeren purjehduksesta on säilynyt. Vuosi oli 59, kun Roomaan lopulta lähdettiin. Me-muoto todistaa, että Luukas oli mukana. Sadanpäällikkö Julius ja muutama sotilas veivät Roomaan saman tien muitakin vankeja. Kuten olemme jo edellä todenneet, he joutuivat vastaamaan omalla hengellään vankien karkaamisesta. 2000 vuotta sitten purjelaivoissa oli yleensä vain yksi iso neliskulmainen purje ja joskus myös pieni etupurje. Paavali oli kokenut haaksirikon kolme kertaa tätä ennenkin ja ajelehtinut meressä vuorokauden (2. Kor. 11:25). Katsokaa karttaa: aluksi purjehdittiin Välimeren rannikkoa Kesareasta Sidoniin, jonne oli noin 120 km matka.
Jakeet 1-3
- Miettikää, millaisia ongelmia Julius sotilaineen kohtasi kuljettaessaan vankijoukkoa Roomaan?
- Mitä se osoittaa, että Julius päästi Paavalin pois silmistään jo Sidonissa?
- Arvaus: mikä Paavalia vaivasi, kun hänen oli saatava hoitoa vain vuorokauden merimatkan jälkeen?
Jakeet 4-8. Katsokaa karttaa. Myrassa vaihdettiin rannikkoaluksesta valtamerilaivaan, jossa oli 276 matkustajaa ja viljalasti. Viljasta sai paljon rahaa talvella Roomassa. Knidos oli Vähän Aasian lounaiskärjessä sijaitseva kaupunki.
- Montako kilometriä oli purjehdittava Sidonista Myraan? Entä Myrasta Kreetan etelärannikolle?
- Mikä teki laivan matkanteon kovin hitaaksi ja hankalaksi?
- Kuvitelkaa, millaisia hankaluuksia tuon ajan purjehtimiseen sisältyi, varsinkin vastatuulella? (Jos joku tietää jotain purjelaivoista tai antiikin ajan purjehduksesta, niin kertokoon siitä toisillekin.)
- Miettikää, millaiset olosuhteet purjelaivalla vallitsivat, kun siellä oli 276 matkustaa ja miehistön jäsentä? Miten Paavali näistä haasteista selvisi, hänhän ei ollut ihan tervekään?
Jakeet 9-12. Paastopäivä osui vuonna 59 lokakuun 5. päivään. Välimerellä purjehtiminen lopetettiin yleensä lokakuun ja helmikuun väliseksi ajaksi.
- Miten vanki Paavali rohkeni ruveta neuvomaan laivuria ja sadanpäällikköä?
- Miksi oli tärkeää, että Paavali sanoi sanottavansa, vaikkei häntä kuunneltukaan?
- Miten arvioisitte aluksen omistajan ja laivurin riskinottoa: oliko heillä pätevä syy lähteä purjehtimaan Kreetan läntisempään satamaan?
Jakeet 14-19
- Jos olet koskaan ollut myrskyssä merellä, kerro millaista se oli. (Mikä ero on joutua myrskyyn ruotsinlaivalla tai antiikin purjelaivalla?)
- Mihin viiteen varokeinoon laivan väki ryhtyi ja miksi (16-19)?
- Mitä se vaikutti laivaan, että sen lastia ja irtainta tavaraa heitettiin mereen?
- Miksi Luukas käyttää niin paljon palstatilaa kuvatakseen tämän purjehduksen pienimmätkin yksityiskohdat?
Jakeet 20-26
- Miksi Paavali ei menettänyt pelastumisen toivoa, vaikka jopa hänen matkatoverinsa Luukas ja Aristarkos sen menettivät? Puhumme nyt ajasta ennen enkeli-ilmestystä.
- Millaisiin Jumalan lupauksiin me voimme tarttua oman myrskymme keskellä?
- Mitä luulette Paavalin tehneen laivalla myrskyn riehuessa ympärillään päivästä toiseen?
- Mitä kapteeni ja laivan omistaja tekivät; heistähän ei puhuta mitään jakeen 11 jälkeen?
- Muut matkustajat huusivat varmaan meren jumala Neptunusta avukseen. Mikä ero oli Paavalin uskossa verrattuna heidän uskoonsa?
- Kuvitelkaa sitä tilannetta, missä Paavali tämän pienen puheensa piti: miltä laivassa näytti, mitä ääniä kuului, missä kunnossa oli puhuja, entä kuulijat?
- Mitä ajattelette siitä, että Paavali aloitti puheensa sanomalla: "Johan minä sen sanoin"?
- Mikä tekee teihin suurimman vaikutuksen Paavalin puheessa myrskyn keskellä?
- Paavali oli saanut Jeesukselta kaksi kertaa lupauksen, että hän pääsee Roomaan. Miksi enkelin piti antaa sama lupaus vielä kolmanteenkin kertaan?
- Miksi Jumala tahtoi antaa Paavalille lahjaksi hänen kanssamatkustajansa (24)?
- Arvatkaa, moniko prosentti laivalla olevista ihmisistä uskoi enkelin lupaukseen: ettei ainoakaan matkustaja, lapsi sen enempää kuin vanhuskaan, hukkuisi?
- Miten sadanpäällikkö Julius ehkä Paavalin sanoihin suhtautui?
Jakeet 27-32. Maan lähestymisen voi aistia pimeälläkin pilvistä, linnuista ja aaltojen äänestä. "Syli" tarkoittaa vajaata kahta metriä.
- Mitä ihmisen psyykeen ja ruumiin kuntoon vaikuttaa se, että hän elää kaksi viikkoa hirvittävän kuolemanpelon vallassa?
- Miksi merimiehet päättivät paeta salaa ja juuri tässä vaiheessa? (Ks. myös jaetta 42.)
- Mistä Paavali ymmärsi, että merimiehet olivat karkaamassa?
- Miksi laivan väki ei olisi voinut pelastua, jos merimiehet olisivat päässeet karkuun?
- Mitä osoittaa sotamiehistä se, että he päästivät ainoan pelastusveneensä tuuliajolle?
- Missä on armon evankeliumi näissä jakeissa?
Lopuksi: Jeesus sanoi myrskyssä samat sanat Paavalille kuin mitkä hän oli sanonut opetuslapsilleen: "Älä pelkää!" Meidänkään ei tarvitse pelätä mitään, kun hän on "samassa veneessä" kanssamme. Myrskykin kääntyy silloin parhaaksemme ja kuolema voitoksemme.
© www.raamattupiiri.fi