www.raamattupiiri.fi
10. KYNTÖMIES KUTSUTAAN PROFEETANOPPILAAKSI (1. Kun. 19:19-21 ja 2. Kun. 2)
Aluksi: Elisa oli kotoisin Jordanin laaksosta Abel Meholasta. Hänen isänsä Safat oli hurskas mies, ei palvonut Baalia ja antoi pojalleen nimen "Jumala pelastaa". Perhe oli varakas; se omisti 12 härkäparia ja vähintään 11 palvelijaa. Safatin talossa oli kuultu huhuja Karmelinvuoren voimainmittelöstä ja iloittu Elian voitosta. 3½ vuoden kuivuus oli juuri päättynyt. Vettä oli saatu, ja kyntämään oli päästy. Elia (joka oli yhä Isebelin tappolistalla) oli tulossa Horebin vuorelta, jossa hän oli valittanut Herralle yksinäisyyttään. Silloin Herra oli luvannut hänelle Elisan opetuslapseksi. Elisan ikä tässä vaiheessa noin 20 vuotta ja vuosi oli noin 860 eKr.
Jae 19:19. Elian viitta oli tuo kuuluisa kamelinvuota.
- Miettikää, millaista nuoren Elisan elämä oli ollut isänsä maatilalla siihen asti.
- Millaisia tulevaisuuden haaveita Elisalla ehkä oli?
- Kuvitelkaa kyntämistä puuauroilla ja 12 härkäparilla. Miten se oikein sujui?
- Miksi Elia ei kutsunut Elisaa seuraansa suusanallisesti vaan heittämällä viitan hänen päälleen?
- Kuvitelkaa Elisan sydämen aivoituksia sillä hetkellä, kun profeetan viitta putosi hänen päälleen?
Jae 20. Emme tiedä, oliko Elisalla veljiä. Tässä jakeessa ei ainakaan heitä mainita. Jos heitä olikin, he olivat varmaan liian nuoria peltotöihin.
- Miten Elisa tajusi sanoittakin, mitä Elia viitanheitollaan tarkoitti?
- Mistä se kertoo, että Elisa oli heti valmis lähtöön?
- Mitä Elisa aikoi ehkä sanoa isälleen ja äidilleen? (Pyysikö hän heiltä lähtölupaa?)
- Mitä vanhimman – tai ainoan – pojan päästäminen kotoa etsintäkuulutetun profeetan palvelijaksi osoitti Elisan vanhemmista?
Jae 21. Uusi käännös käyttää tässä jakeessa uhri-sanaa. Yhdestä härästä saadaan ruokaa yli 300 hengelle.
- Miksi pelkkä vanhempien suuteleminen hyvästiksi ei loppujen lopuksi riittänytkään Elisalle?
- Miksi Elisa halusi uhrata yhteysuhrin ennen kotoa lähtöään? Mikä oli sen hengellinen merkitys?
- Miksi Elisa poltti ikeen ja auran, eikö muuta polttopuuta olisi löytynyt?
- Ketä muita näihin lähtöjuhliin ehkä kutsuttiin?
- Elia oli käskenyt Elisan kiirehtiä. Arvioikaa, kauanko aikaa lähtöjuhlaan ja sen valmisteluihin meni?
- Luuletteko, että Elisa ja hänen vanhempansa pelkäsivät näiden jäähyväisten jäävän lopullisiksi? Perustelkaa vastauksenne.
- Jeesus sanoi: "Jokainen, joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä tai lapsista tai pelloista minun nimeni tähden, on saava monin verroin takaisin ja perivä iankaikkisen elämän." (Matt. 19:29*) Miten tämä lupaus toteutui Elisan ja hänen vanhempiensa kohdalla?
Nyt Elia ryhtyi perustamaan uudelleen profeettakouluja, jotka Isebel oli hävittänyt. Elisa oli varmaan hänen ensimmäinen oppilaansa. Kouluja oli ainakin kolme. ja ne sijaitsivat Pohjoisvaltion eteläosassa. Oppilaita niissä oli lopulta toista sataa. Kouluissa opiskeltiin Mooseksen lakia, psalmilaulua ja Israelin historiaa. Oppilailla oli myös jokin käsityöammatti. Isebel ei ilmeisesti puuttunut näihin kouluihin.
- Mikä oli profeettakoulujen merkitys Israelin jäännökselle eli 7000 uskovalle miehelle ja naiselle?
- Mikä veti nuoria miehiä profeettakouluihin?
Jakeet 2. Kun. 2:1-15. Tämän luvun opiskelimme jo viime kerralla, joten teksti luetaan hiljaa tai vetäjä referoi sen lyhyesti. Tässä vaiheessa Elisa oli ollut Elian seurassa kymmenisen vuotta. Hän oli noin 30-vuotias ja palvelisi Herraa 80-vuotiaaksi saakka.
- Mitä kaikkea luulette Elisan oppineen Elian kanssa viettämänsä vuosikymmenen aikana?
- Mitä Elisalle merkitsi se, että hän sai olla todistamassa Elian lähtöä? (Mitä kaikkea Elisan päässä pyöri hänen katsellessaan tulisten vaunujen häipymistä taivaan sineen?)
- Elia oli heittänyt viittansa Elisan päälle kutsuessaan tätä seuraansa. Mitä Elialle merkitsi, että hänen opettajansa jätti viitan hänelle maan päältä lähtiessään?
- Miksi Elisan ensimmäisen ihmeen piti olla samanlainen kuin Elian viimeinen ihme oli ollut?
- Katsokaa jaetta 15. Mistä syystä Elisalla oli heti sama auktoriteetti kuin Elialla oli ollut?
Jakeet 19-22. Jeriko sijaitsee 240 m merenpinnan alapuolella. Joosua oli muinoin hävittänyt kaupungin ja kironnut sen miehen, joka rakentaisi sen uudelleen (Joos. 6:26). Muurit oli pystytetty vasta Ahabin hallitusaikana, ja rakentaja oli tosiaan menettänyt kaksi poikaansa (1. Kun. 16:34). Huomatkaa, että Mooseskin oli muinoin parantanut Maran keitaan lähteen veden heittämällä siihen puupalan. (2. Moos. 15:23-25).
- Miettikää, miksi Jerikon vesi oli saastunutta?
- Mitä tässä oikein tapahtui, mikä paransi Jerikon veden?
- Elisa toimi jakeessa 21 ensimmäistä kertaa Herran puhetorvena. Mitä hänen sanansa hänestä osoittivat?
- Mitä tämä ihme merkitsi jerikolaisille ja Elisan maineelle?
Jakeet 23-25. Heprean sana, joka on käännetty "pikkupojaksi" voi tarkoittaa myös nuorta miestä. Elisa oli menossa Betelin profeettakouluun ensimmäistä kertaa sen johtajana, mutta lähistöllä sijaitsi myös kultaisen vasikan palvontapaikka. Nuoret miehet kuuluivat varmaan sen opetuslapsiin. Ehkä Elisalla oli päässään jonkinlainen "tonsuuri", joka osoitti hänen olevan Herran profeetta.
- Mitä te tästä episodista ajattelette?
- Jos nuorilla miehillä oli jokin muu motiivi kuin Elisan ulkonäön pilkkaaminen, mikä se voisi olla?
- Katsokaa tarkkaan, kuka tässä tekstissä tekee ja mitä. (Kumpi tappoi nuorukaiset, Elisa vai Jumala?)
- Missä näissä teksteissä on Jeesus?
Lopuksi: On hyvä muistaa, että Jeesus itse suostui tulemaan kirotuksi säästääkseen meidät siltä kohtalolta. Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme – sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu." (Gal. 3:13.)
© www.raamattupiiri.fi