www.raamattupiiri.fi    

12. ELISA SODASSA (2. Kun. 3)

Taustaa: Moab oli ollut Daavidin ajoista asti Israelin alusmaa ja maksanut sille veroja. Ahabin kuoleman jälkeen se oli kuitenkin itsenäistynyt. Israelin uusi kuningas Joram, Ahabin ja Isebelin poika, päätti valloittaa sen takaisin ja houkutteli mukaansa sotaan Juudan kuninkaan Josafatin. Kumma kyllä, hurskas Josafat oli ottanut pojalleen vaimoksi Ahabin ja Isebelin tyttären. Tuolta ajalta on säilynyt ns. Mesan kivi eli Moabin kuninkaan piirtokirjoitus. Siinä kuvataan Moabin ja Israelin välisiä sotia ja väitetään Moabin voittaneen ne kaikki Kemos-jumalansa avulla.

Alustavat kysymykset: Kun Josafat oli palannut edelliseltä Israelin kanssa tekemältään sotaretkeltä, oli eräs profeetta kritisoinut häntä näin: "Pitikö sinun auttaa jumalatonta? Sinähän olet Herran vihollisten ystävä. Tämän vuoksi sinua kohtaa Herran viha." (2. Aik. 19:2.)

Jakeet 1-3. Muistamme, että Ahab oli rakennuttanut Samarian kaupunkiin Baalin temppelin ja pystyttänyt sinne Baalin patsaan. Isebel oli yhä elossa ja hyvissä voimissa.

Jakeet 4-9. Katsokaa karttaa. Moabin pohjoisraja oli hyvin linnoitettu, joten Joram päätti hyökätä sinne etelästä käsin. Hänen oli marssittava ensin Juudan ja Edomin läpi runsaat 300 km, joista 100 km autiomaassa. Edom oli tuohon aikaan yhä Juudan alusmaa.

Jakeet 10-14. Sanonta "kaataa vettä jonkun käsille" viittaa henkilökohtaiseen palvelijaan.

Jakeet 15-20. Armeija oli nyt Kuolleen meren eteläpuolella. Idässä kohosivat Edomin vuoret. Ruokauhri ilmoittaa tässä kellonajan: se uhrattiin Jerusalemin temppelissä aamulla ja illansuussa.

Jakeet 21-25. Kir-Hareset oli Moabin pääkaupunki.

Jakeet 26-27. Moabin pääjumala Kemos vaati ihmisuhreja. Juudan kuninkaat omaksuivat myöhemmin tämän tavan moabilaisilta. Itse asiassa ihmisuhrit ovat olleet yleisiä useimmissa ei-kristillisissä kulttuureissa.

Lopuksi: Kristinuskossa on vain yksi ihmisuhri: Jeesus, Jumalan Poika, jonka hänen Isänsä antoi uhrattavaksi meidän puolestamme. Levitessään ympäri maailmaa kristinusko toi mukanaan vakaumuksen kaikkien ihmisten arvosta. Sillä tavalla ihmisuhrit ovat vähitellen loppuneet myös ei-kristillistä maista.

© www.raamattupiiri.fi