www.raamattupiiri.fi
19. PELLON OSTO ‐ TOIVON AKTI (Jeremia 32)
Taustaa: On menossa Juudan historian toisiksi viimeinen vuosi eli Sidkian 10. hallitusvuosi (587 eKr.). Yhä useampi Jerusalemin piiritykseen suljettu juutalainen tajuaa, että sota hävitään, ja edessä on pakkosiirto. Sekä Jeremia että hänen serkkunsa Hanamel olivat kotoisin Anatotin kylästä, 5 km Jerusalemista pohjoiseen. Kylän asukkaat ovat paenneet Babylonian sotajoukon tieltä Jerusalemiin ja jättäneet peltonsa vihollisen haltuun. Piirityksen keskeytyessä Anatotissa on pidetty perinnönjako, josta Jeremia on kaikesta päätellen saanut melkoisen summan hopeaa taskuunsa (vrt. 37:11-12).
Jakeet 1-2, 24.
- Kuvitelkaa, millaista oli elämä Jerusalemissa, kun piiritystä oli jatkunut jo vuoden verran.
- Mitä ihmiset pelkäsivät eniten ajatellessaan omaansa ja lastensa tulevaisuutta?
- Millaista oli Jeremian elämä päävartion pihassa, jossa hänelle annettiin yksi (itämainen) leipä päivässä, ja jossa hän eli upseerien valvonnan alaisena? (Paljonko hän sai kaloreita päivässä?)
Jakeet 6-9. Peltoa ei saanut myydä suvun ulkopuolelle ja se piti palauttaa alkuperäiselle omistajalleen viimeistään riemuvuonna, joka toistui 50 vuoden välein (3. Moos. 27:24).
- Miksi Herra katsoi tarpeelliseksi puhua edeltä käsin Jeremialle pellon ostosta?
- Miettikää, mistä syystä Hanamel oli päättänyt myydä peltonsa ja miksi hän kaupitteli sitä juuri Jeremialle, vaikka muitakin sukulaisia oli varmasti olemassa?
- Miksi piiritetyssä Jerusalemissa arvostettiin hopeaa enemmän kuin maaomaisuutta?
- 17 sekeliä painoi 170-200 gr. ja vastasi vuoden palkkaa. Miten arvioisitte pellon hintaa?
Jakeet 10-12. Baruk oli Jeremian sihteeri. "Avoin kirja" (RK 1938) tarkoittaa siis "kopiota" (RK 1992).
- Miettikää, miksi kaupanteossa piti olla mukana noin paljon väkeä?
- Mitkä näistä toimenpiteistä tuntuvat teistä ehkä ylimitoitetuilta?
- Jutut maakaupasta levisivät nopeasti Jerusalemissa. Miten ihmiset sitä ehkä kommentoivat?
Jakeet 13-15. Tärkeitä dokumentteja säilytettiin korkeissa saviruukuissa, mutta yleensä niitä ei suljettu ja sinetöity, koska asiakirjojen piti olla helposti saatavilla. Pergamentti ja papyrus voivat säilyä ilmatiiviissä ruukussa jopa satoja vuosia.
- Miksi kauppakirja ja jopa sen jäljennös piti Jeremian mielestä sulkea ilmatiiviiseen saviruukkuun?
- Jeremia itse ei olisi hengissä 70 vuoden kuluttua, kun pakkosiirrosta palattaisiin eikä hänellä ollut perillisiäkään. Mikä oli siis tuon kauppakirjan merkitys?
Jakeet 16-20. Jeremian rukouksen alku
- Miten Jeremia kuvaa näissä jakeissa Herraa, Jumalaansa?
- Mitä tuossa tilanteessa tarkoitti uskontunnustus: "Mikään ei ole sinulle mahdotonta" (17b)?
- Mitä sinulle henkilökohtaisesti merkitsee tänä päivänä jae 17b?
Jakeet 21-23
- Mikä siinä on järkyttävintä, miten Jeremia kuvaa Jumalan kansan historiaa näissä jakeissa?
Jakeet 24-25. Jeremian rukouksen loppu
- Mitä Jeremia ihmettelee rukouksensa lopuksi?
- Miksi Jeremian rukouksessa ei ole mitään pyyntöä ‐ vai onko siinä?
Jakeet 26-35
- Mikä on Herran ensimmäinen vastaus profeetalle ‐ miksi hän ei aio peruuttaa tuhon tuloa, vaikka pystyisikin sen tekemään?
- Mitkä synnit ovat ennen kaikkea herättäneet Herran vihan, katsokaa jakeita 29, 34-35?
- Soveltakaa nämä jakeet meidän omaan maahamme, jossa kirkkoja koristellaan joka vuosi pride-lipuin ja jonka syntymättömistä lapsista viidesosa surmataan äitinsä kohtuun. (Vuonna 2023 syntyi 43500 lasta ja abortoitiin 8300.)
Jakeet 36-41. Näissä jakeissa puhutaan paitsi vanhan liiton, myös uuden liiton Jumalan kansasta.
- Mikä on Herran toinen vastaus Jeremian kysymykseen?
- Mistä huomaamme, ettei Herra puhu tässä enää vain Babylonian pakkosiirtolaisten paluusta?
- Miten Herra voi antaa kaksi noin erilaista vastausta Jeremian rukoukseen? (Mitä jakeiden 35 ja 36 välillä täytyi tapahtua?)
- Mitkä näistä lupauksista ovat toteutuneet vanhan Israelin, mitkä kristillisen kirkon kohdalla?
- Minne Herra kokoaa kansansa aikojen lopussa?
Jakeet 42-44
- Mikä oli Jeremian pellon oston sanoma katastrofin uhan alla eläville jerusalemilaisille?
- Missä Jeesus on tässä luvussa?
Lopuksi: "Minä iloitsen tehdessäni heille hyvää" (41). Miten paljon hyvää Jumala on tehnyt meillekin antaessaan meille Jeesuksen, syntien anteeksiantamuksen ja elävän toivon! Siihen saamme tarttua omassa "piiritetyssä Jerusalemissamme". Voimme iloita siitä, että meitä odottaa "pakkosiirtolaisuutemme" jälkeen uusi Jerusalem, jossa ei ole mitään surua, ei mitään syntiä eikä mitään kuolemaa.
© www.raamattupiiri.fi