www.raamattupiiri.fi    

21. VIIMEINEN LOHDUTUS ENNEN TUHOA (Jeremia 33)

Taustaa: Jeremia oli yhä pidätettynä päävartion pihalla (33:1). Jakeista 5 ja 10 näemme, että kaupungin valtaus on vain viikkojen tai päivien päässä. Kaikki tiesivät, mitä valloittajat tulisivat heille tekemään: naiset raiskattaisiin, miehet orjuutettaisiin. Kukaan puhunut enää voitosta. Temppeliteologia oli unohdettu. Nyt päinvastoin valitettiin, että Herra oli hylännyt viimeisetkin kaksi sukukuntaa (24). Oliko hän siis unohtanut patriarkoille ja Daavidille antamansa lupaukset? Luku 33 sisältää Herran viimeisen sanoman ennen tuhon tuloa, ja tällä kertaa se onkin lohdutus.

Alustavat kysymykset

Jakeet 33:1-3. Vuoden 1938 käännös viittaa "se" sanalla Jeremian aikaisempiin ennustuksiin.

Jakeet 4-5

Jakeet 6-9. Huomatkaa että 10 heimoa olivat hävinneet Assyrian sulatusuuniin 115 vuotta aikaisemmin.

Jakeet 10-11

Jakeet 12-13

Jakeet 14-18. Sanonta "aika tulee"/"päivät tulevat" viittaa Vanhassa testamentissa Messiaan tuloon. Jeremia oli puhunut Daavidin suvun versosta ennenkin. Nyt Herra antaa nämä lupaukset uudelleen kansalle, joka pelkää Daavidin kuningashuoneen tuhoutumista.

Jakeet 19-22. Abrahamille oli luvattu jälkeläisiä yhtä paljon kuin taivaalla on tähtiä. Jerusalemissa oli kuitenkin enää vain kourallinen väkeä.

Jakeet 23-26. Ilmeisesti Jeremia kirjoitti nämä lupaukset kirjaan, vrt. 30:1.

Lopuksi: "Minä armahdan kansaani ja käännän sen kohtalon." Nämä ovat siis Herran viimeiset sanat ennen kauhistavaa vihan päivää. Mikään armahdus ei kuitenkaan olisi ollut mahdollinen, jollei Jeesus olisi hankkinut sitä ristillä omalle kansalleen ja kaikille kansoille. Meillekin.

© www.raamattupiiri.fi