www.raamattupiiri.fi    

25. ORJUUDEN MAAHAN (Jeremia 42-44)

Taustaa: Suurin osa Juudan kansasta oli viety Babyloniaan, mutta kaikkein köyhimmät Nebukadnessar oli jättänyt kotimaahansa maanviljelijöiksi. Heidän käskynhaltijakseen hän oli nimittänyt Gedalja-nimisen juutalaisen miehen. Sitten terroristi nimeltä Ismael oli tullut ja tappanut hyvän käskynhaltijan ja joukon babylonialaisia sotilaita. Jäljelle jääneet pelkäsivät nyt suurkuninkaan kostoa eivätkä tienneet, mitä heidän pitäisi tehdä. Jeremia ja Baruk olivat mukana tässä joukossa.

Jakeet 42:1-6. Tähän mennessä Juudan kansa ei ollut kysynyt Jeremialta neuvoa yhtään kertaa.

Jakeet 42:7-12. Jakeessa 11 esiintyy yksi Jeesuksen nimistä: Immanuel, Jumala meidän kanssamme.

Jakeet 42:13-17

Jakeet 43:1-3. Upseerien ja kansan mieli oli muuttunut kymmenessä päivässä täydellisesti.

Jakeet 43:4-7. Matka Betlehemistä Tahpanhesiin, Egyptin puolelle, oli noin 350 km.

Jakeet 44:1,7-10. Muutama vuosi Egyptiin muutosta oli jo kulunut, ja juutalaiset olivat levittäytyneet pitkin Niilin rantoja Ylä-Egyptiin asti. Nyt he olivat kokoontuneet taas yhteen, ehkäpä joillekin juhlille.

Jakeet 11-14

Jakeet 44:15-19

Jakeet 44:20-23. Nämä ovat Jeremian viimeiset muistiinmerkityt sanat Raamatussa. Luvut 41-51 hän oli kirjoittanut jo kymmenen vuotta aikaisemmin.

Lopuksi: Jeesuskin vietiin lapsena Egyptiin, mutta hän pääsi sieltä takaisin kotimaahansa. "Egyptistä minä kutsuin poikani", näin hänestä oli ennustanut profeetta Hoosea (11:1, vrt. Mt. 2:15). Samoin kutsutaan Jeremiakin vielä pois orjuuden maasta oikeaan isänmaahansa, uuteen Jerusalemiin. Siellä hän saa kuulla itsensä Herran suusta sen kiitoksen, jota vaille hän oli jäänyt maan päällä.

© www.raamattupiiri.fi