www.raamattupiiri.fi
1. HERRA LÄHETTÄÄ SUURKAUPUNKILÄHETIN (2. Kun. 14:23-27 ja Joona 1:1-3)
Taustaa Joonan kirjaan (Vetäjä lukee tai selittää omin sanoin): Assyria-niminen valtakunta sijaitsi maailman kartalla yli tuhat vuotta. Sillä oli kaksi kukoistuskautta, joista jälkimmäinen ajoittui vuosien 900-612 välille eKr. Jo satakunta vuotta ennen Joonan lähetysmatkaa olivat Assyrian kuninkaat käyneet julmia valloitussotia naapureitaan vastaan. Valloitetut kansat maksoivat Assyrialle veroja tai ne vietiin vaihtoehtoisesti pakkosiirtoon. Myös Pohjoisvaltio Israelin kuninkaat joutuivat maksamaan Assyrialle valtavia summia "suojelurahaa".Ninive oli Assyrian pääkaupunki, kerrassaan mahtava paikka, paksut muurit, hieno arkkitehtuuri, talot täynnä rikkauksia, joita oltiin koottu 1500 vuotta. Kaupunki oli pyhitetty Ishtarille, seksin ja sodan jumalattarelle. Seksin suhteen Ninivessä oli kaikki sallittua.
Jos katsomme tämän päivän karttaa, niin Niniven rauniot sijaitsevat Mosulista katsoen toisella puolella Tigris-jokea Irakissa. Rauniokummun alta on löytynyt kymmeniä tuhansia savitauluja piirtokirjoituksineen. Niistä käy ilmi paitsi assyrialaisten korkea sivistystaso, myös heidän täydellinen piittaamattomuutensa ihmishengistä. Reliefeissä kuvataan vihollisten silvottuja ruumiita, pääkalloröykkiöitä, teroitetun kepin päähän ripustettuja ihmisiä, silmien puhkaisua ym.
Katsokaa kartasta Niniven lisäksi Gat Hefer, joka sijaitsee nykyisen Nasaretin lähellä. Gat Heferin ja Niniven välimatka on tuhatkunta kilometriä. Katsokaa myös Tarsis, joka oli kaupunki Etelä-Espanjassa, silloisen tunnetun maailman reunalla. Matkaa sinne kertyi linnuntietä Israelista 3000 km. Perimätiedon mukaan Joona oli profeetta Elisan opetuslapsi, opiskellut hänen profeettakoulussaan. (Jos tämä pitää paikkansa, hänen piti olla pakomatkansa aikana vähintään viisissä kymmenissä.) Hänen aikanaan pohjoisvaltion kuninkaana oli jumalaton Jerobeam II (793-753). Koko olemassaolonsa ajan Pohjois-Israelissa palvottiin sonnipatsaita, vähäteltiin Mooseksen lakia ja halveksittiin Jerusalemin jumalanpalvelusta.
2. Kun. 14:23-25. Lebo-Hamatista oli Kuolleeseen mereen 280 km matka. Alue oli kuulunut Daavidin ja Salomon valtakuntaan.
- Miettikää, miten Joonan oli onnistunut säilyttää oikea usko Pohjoisvaltio Israelin epäjumalanpalveluksen keskellä.
- Joona mainitsee psalmissaan temppelin kahteen kertaan. Mitä luulette, kävikö hän joskus palvomassa Jerusalemissa, toisin kuin maanmiehensä?
- Millainen luulette Joonan aseman ja arvostuksen olleen kotimaassaan? (Mitä Suomessa ehkä ajateltaisiin profeetasta, joka ennustaisi Karjalan takaisin saamista? Mitä tuosta profeetasta ajateltaisiin jälkikäteen, jos Karjala todella saataisiin takaisin?)
- Miksi Jumala oli antanut Joonalle tiedon Lebo-Hamatin palautumisesta Israelille?
- Mitä tuon suuren raja-alueen takaisin saaminen merkitsi ehkä Pohjoisvaltio Israelille?
Joona 1:1-3. Tämä on ainoa kerta koko VT:ssa, jolloin Israelista lähetetään lähetyssaarnaaja pakanamaahan.
Ninive 1:2
- Miksi Herra ei käskenyt Joonan saarnata oman maansa epäjumalanpalvelusta vastaan, vaan komensi hänet Niniveen?
- Miettikää eri syitä, miksi Herra halusi lähettää lähetyssaarnaajan imperialistisen suurvallan pääkaupunkiin?
- Mitä ajattelette sanomasta, jota Joonan piti Ninivessä julistaa? (Miksi oli äärimmäisen epätodennäköistä, että niniveläiset suostuisivat kuuntelemaan tuollaista saarnaa ulkomaalaisen profeetan suusta?)
- Miten suomalaiset ehkä suhtautuisivat saarnamieheen, joka huutaisi eduskuntatalon portailta Helsingin hävitystä?
- Miten suomalaiset olisivat ehkä suhtautuneet tällaiseen saarnaan kesällä 1944 NL:n suurhyökkäyksen alettua?
- Miten me ehkä suhtautuisimme saarnamieheen, joka huutaisi tällaista sanomaa itäisen naapurin kalistellessa aseitaan rajoillamme?
- Miksi Herra tahtoi ilmoittaa Ninivelle rangaistustuomionsa etukäteen, eihän sitä ollut ilmoitettu Sodomalle ja Gomorrallekaan? (Mitä Herra tahtoi saada aikaan tuollaisen saarnan avulla?)
Jae 4:11
- Mitä tämä jae paljastaa meille Herran armosta?
- Miksi Joona ei osannut katsoa niniveläisiä samanlaisilla silmälaseilla kuin Herra?
- Millaisilla silmälaseilla Herra ehkä tahtoisi suomalaisten katsovan venäläisiä tällä hetkellä? (Miten me suomalaiset kristityt voisimme varjeltua ryssävihalta?)
Pako 1:3. Huomatkaa, että Välimerellä purjehtiminen oli todella vaarallista tuohon maailmanaikaan.
- Miksi Joona lähti pakoon, koettakaa löytää mahdollisimman monta eri syytä.
- Millaisesta uskosta pako oli osoituksena?
- Arvioikaa, kumpaan paikkaan oli helpompi ja halvempi mennä, Niniveen vai Tarsisiin?
- Mitä tarkoittaa vanhan käännöksen sanonta, että Joona tahtoi paeta "pois Herran kasvojen edestä"? Halusiko Joona hylätä Herran?
- Miten Joona voi luulla pääsevänsä Jumalaa pakoon vain muuttamalla paikkakuntaa?
- Kuvitelkaa, miten Joona hyvästeli vaimonsa ja lapsensa tälle matkalle lähtiessään.
- Milloin Joona arveli mahdollisesti pääsevänsä takaisin kotimaahansa ja perheensä luo?
Sovellus
- Minkä verran lähetystyötä, varsinkin julistustyötä, arvostetaan nykyään Suomessa?
- Millaiseen tehtävään valtakunnassaan Herra on sinua kutsunut tai juuri nyt on kutsumassa?
- Keitä ovat ne sinun niniveläisesi, joille sinun pitäisi julistaa Herran sanaa?
- Millä eri tavoilla uskovat ihmiset koettavat meidän päivinämme paeta Herran kasvojen edestä ja omasta tehtävästään?
- Missä Jeesus on näissä kolmessa jakeessa?
Lopuksi: Joona on lähetyssaarnaajana Jeesuksen ennakkokuva, mutta myös hänen vastakohtansa. Päinvastoin kuin Joona, Jeesus läksi vapaehtoisesti tänne maan päälle, vaikka tiesi hyvin, että se matka tulisi päättymään ristille. Niin paljon hän meitä, meidän kansaamme ja myös meidän vihollisiamme rakastaa.
© www.raamattupiiri.fi