www.raamattupiiri.fi
3. SALOMON VIISAUS (1. Kun. 3, 5:9-14, Ps. 72)
Aluksi: Herra oli sanonut Moosekselle, että luvatussa maassa saisi olla vain yksi palvontapaikka. Sen jälkeen, kun Siilon pyhäkkö oli hävitetty Samuelin aikaan, ei tätä sääntöä ollut voitu noudattaa. Nyt virallisia palvontapaikkoja oli kaksi: linnan pihalla seisova teltta, jossa säilytettiin liiton arkkua, ja Mooseksen telttapyhäkkö Gibeonin kukkulalla, 10 km Jerusalemista koilliseen. Kansa saattoi kuitenkin rukoilla Herraa myös muilla kukkuloilla ympäri maata.
Jakeet 2-4. (Jae 1 käsitellään viimeiseksi.) Polttouhri oli tärkein uhri, joka toi sovituksen (sovinnon) pyhän Jumalan ja syntisen ihmisen välille.
- Miksi Herra oli alun perin tahtonut kansansa palvovan itseään vain yhdessä paikassa?
- Mitä kaikkea jae 3 kertoo nuoresta Salomosta?
- Mitä Salomo tahtoi saavuttaa uhraamalla Herralle tuhat polttouhria heti uransa aluksi?
Jakeet 5-9. Salomo jäi Gibeonin kukkulalle yöksi ja näki siellä unen.
- Miettikää, miksi Herra tahtoi esittää nuorelle kuninkaalle tuollaisen tarjouksen hänen uransa alussa?
- Mitä Salomosta osoittaa se tapa, jolla hän luonnehtii itseään jakeessa 7?
- Jae 9. Millä perusteella Salomo ratkaisi sen, mitä hän päätti Herralta pyytää?
Jakeet 10-14
- Mitä Herra ymmärsi Salomon sydämen tilasta tämän pyynnön perusteella?
- Kuvailkaa, millainen on teidän mielestänne viisas ja ymmärtäväinen sydän.
- Miksi Herra lupasi Salomolle myös rikkautta ja kunniaa kaupan päällisiksi?
Jae 15. Tämä uhrijuhla tapahtui linnan pihalla seisovan uhrialttarin luona.
- Miksi Salomo tahtoi järjestää toisen uhrijuhlan omalle perheelleen ja hovilleen? Psalmi 72:1-7. Salomo kuvaa tässä kuningasta, joka on myös oikeudenmukainen tuomari.
- Mitä tapahtuu maassa, jonka hallitsija ajattelee ensiksi omaansa ja sukunsa parasta?
- Millaiseksi kuninkaaksi Salomo toivoo tulevansa?
Psalmi 72:11-14
- Miksi juuri köyhien ja turvattomien puolustaminen on hallitsijan tärkeimpiä tehtäviä?
- Miten kristinusko on vaikuttanut maailman köyhien tilanteeseen?
- Mitkä kohdat lukemissamme jakeissa (1-7 ja 11-14) voidaan soveltaa Jeesukseen?
1. Kun. 3:16-20. Prostituutio oli kielletty Mooseksen laissa.
- Millaisia vaikeuksia nuo kaksi prostituoitua olivat joutuneet elämässään kohtaamaan?
- Mitä ajattelette siitä, että jotkut aikamme prostituoidut sanovat olevansa ylpeitä ammatistaan?
- Miksi tekstimme naiset olivat lyöttäytyneet yhteen?
- Mitä se osoittaa oikeuslaitoksesta, että ilotytöt saivat tulla asioineen kuninkaan eteen?
- Miksi tätä asiaa ei ollut pystytty ratkaisemaan alemmissa oikeusistuimissa?
Jakeet 21-25
- Miksi molemmat naiset halusivat kiihkeästi saada itselleen eloon jääneen poikavauvan, myös se nainen, jonka lapsi tuo vauva ei ollut?
- Mitä luulette: tiesikö Salomo, miten hänen kokeensa päättyisi? Perustelkaa vastauksenne.
Jakeet 26-28
- Mikä Salomon testissä oli erityisen nerokasta? (Olisiko tämä asia voitu ratkaista muuten?)
- Miksi juuri tämä tuomio vaikutti ratkaisevasti Salomon maineeseen?
1. Kun. 5:9-14. Sananlaskuissaan Salomo sanoo usein, että Herran pelko on viisauden alku (9:10).
- Mitä Salomo tarkoitti sanoessaan, että Herran pelko on viisauden alku?
- Mitä hyötyä Salomolle oli viisaudestaan a) sisäpolitiikassa, b) ulkopolitiikassa, c) arkielämässä?
- Miksi Salomon viisaus kiinnosti naapurimaiden kuninkaita niin paljon, että he tulivat matkojen päästä sitä kuulemaan?
Jae 3:1. Salomon ensimmäisestä vaimosta, ammonilaisesta Naamasta, on yksi ainoa merkintä Raamatussa: 1. Kun. 14:21. Hänet oli naitettu Salomolle tämän ollessa 18-vuotias.
- Faraot eivät yleensä antaneet tyttäriään ulkomaiden hoveihin. Mitä se osoittaa Salomosta, että hänen osakseen oli langennut tällainen kunnia?
- Mitä luulette: ottiko faraon tytär mukaansa epäjumalankuvansa? Mitä siitä seurasi?
- Mitä luulette, opetettiinko pakanakuningattarille Israelin hovissa Israelin uskontoa? Olivatko he esimerkiksi mukana jakeen 15 uhrijuhlassa? Jos olivat, mitä he siitä ymmärsivät?
- Miksi viisas Salomo ei tajunnut yksiavioisen avioliiton etuja moniavioisuuteen nähden?
- Missä näissä teksteissä on Jeesus?
Lopuksi: Sana ”viisaus” liittyy Raamatussa ennen kaikkea kuningas Salomon – ja Jeesuksen – historiaan. Muiden Israelin kuninkaiden kohdalla ei viisautta mainita lainkaan. Jeesuksesta Paavali kirjoittaa: ”Toivon, että [kristityt] ... tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.” (Kol. 2:2-3.) Jeesuksen viisautta eivät himot himmentäneet, toisin kuin Salomon ja meidän muiden kohdalla usein tapahtuu.
© www.raamattupiiri.fi