www.raamattupiiri.fi    

18. JOAS, JUUDAN 7. KUNINGAS (2. Aik. 24)

Aluksi: Juudalla oli 14 rankkaa vuotta takanaan. Ensin sitä hallitsi veljessurmaaja Joram 8 vuotta ja sitten hänen vielä raaempi vaimonsa Atalja 6 vuotta. Sinä aikana Daavidin suvun viimeistä jälkeläistä, pikku Joasia, piiloteltiin temppelialueella. Pojalla ei ollut enää muita elossa olevia sukulaisia kuin Josabat-täti, ylipapin vaimo (tai miniä). Äidistä emme tiedä muuta kuin nimen Sibja.

Jakeet 1-3. Ylipappi Jojada oli tässä vaiheessa melkein satavuotias.

Jakeet 4-7. Temppeli oli 150 vuotta vanha ja se oli jo ryöstetty pariin kertaan. Mooseksen laki määräsi henkiveron suuruudeksi puoli sekeliä (2. Moos. 30:13).

Jakeet 8-10. Tästä lähtien raha-arkku oli temppelin oven suussa Jeesuksen aikaan asti.

Jakeet 11-13

Jakeet 14-16

Jakeet 17-19. Ataljan kuolemasta oli kulunut 25 vuotta, jona aikana epäjumalien palvontaa oli yritetty karsia. Huomatkaa, että kanaanilaiseen epäjumalanpalvelukseen liittyi kulttiseksiä.

Jakeet 20-22

Jakeet 23-25 ja 2. Kun. 12:18-19

Lopuksi: Sakarja sanoi kuollessaan: ”Herra nähköön ja kostakoon”.* Jeesus sanoi kuollessaan: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.” Itse asiassa Jumalan kosto Joasin – ja koko maailman – verivelan johdosta iski täydellä voimallaan ristillä riippuvaan Jeesukseen. Siksi suurimpaankin verivelkaan syyllistynyt ihminen voi saada sen anteeksi.

© www.raamattupiiri.fi