www.raamattupiiri.fi
24. HISKIA UUDISTAA PÄÄSIÄISEN VIETON – Osa 2 (2. Aik. 30-31)
Aluksi: Hiskia oli tullut kuninkaaksi 25-vuotiaana (v. 727). Hän oli aloittanut uransa puhdistamalla temppelin ja vihkimällä sen uudelleen käyttöön. Sitten hän päätti uudistaa myös pääsiäisen vieton. Pääsiäisenä jokaisen perheen oli määrä uhrata karitsa ja syödä se. Ylipapin piti pirskottaa verta liiton arkulle temppelin kaikkein pyhimmässä, jotta kansa saisi syntinsä anteeksi. Näin ei ollut toimittu 16 vuoteen. Pääsiäinen olisi pitänyt viettää vuoden 1. kuussa (maalis- huhtikuussa). 4. Moos. 9:ssä Herra kuitenkin lupaa, että jossain poikkeustilanteissa sen voi viettää myös 2. kuussa.
Jakeet 30:1-5
- Miksi pääsiäisen vietolla oli Hiskian mielestä niin kiire, ettei hän halunnut odottaa enää seuraavaan vuoteen asti?
- Mistä huomaamme, ettei Hiskia ollut mikään tyranni?
Jakeet 6-9. Tämä kirje oli osoitettu Pohjoisvaltion väelle. Puolet heistä oli jo viety pakkosiirtoon Assyriaan, mutta toinen puoli asui yhä maassaan. Samarian valloitukseen oli enää 5 vuotta aikaa. Israelilaiset eivät olleet osallistuneet pääsiäisenviettoon Jerusalemissa 200 vuoteen.
- Miksi Hiskia päätti kutsua Pohjoisvaltion jäljellä olevat asukkaat pääsiäiseksi Jerusalemiin?
- Mitä tämä kirje paljastaa meille Hiskian uskosta ja teologiasta?
Jakeet 10-11
- Mitä pilkan aihetta pohjoiset heimot löysivät kuningas Hiskian kirjeestä?
- Mitä se osoittaa, että israelilaiset pilkkasivat tätä kutsua katastrofin uhatessa maataan?
- Mikä sai muutamat Asserin, Manassen ja Sebulonin miehet ottamaan kutsun vastaan?
- Herra oli luvannut muinoin Elialle, että Israelissa pysyisi aina uskova jäännös. Millä tavalla hän oli pitänyt yllä jäännöksen uskoa näiden 200 vuoden ajan?
Jakeet 12-14
- Mikä sai 16 vuotta epäjumalia palvoneen Juudan innostumaan nyt pääsiäisen vietosta?
- Mitä ajattelette siitä, että väkijoukko aloitti pääsiäisjuhlansa jakeen 14 kertomalla tavalla?
Jakeet 15-20. Osa juhlavieraista, erityisesti Pohjoisvaltion väki, oli kultillisesti epäpuhdasta. Se ei olisi saanut syödä uhrilihaa kuolemanrangaistuksen uhalla (3. Moos. 7:20).
- Miten papit ja leeviläiset kunnostautuivat tämän pääsiäisjuhlan järjestelyissä?
- Miten arvioisitte Hiskian rukousta jakeissa 18-19?
Jakeet 21-27. Kuningas ja johtomiehet lahjoittivat 17000 lammasta niille, joilla ei ollut varaa hankkia sellaista itse. Yksi lammas maksoi varmaankin yli 100 euroa meidän valuutassamme.
- Miksi Hiskia päätti tehdä tuollaisen valtavan lahjoituksen kansalleen?
- Mitkä kaikki seikat tekivät tästä juhlasta erityisen riemullisen?
- Jae 22, uusi käännös. Mitä se merkitsi leeviläisille, että kuningas kiitti heitä erikseen?
- Mitä tämä juhla merkitsi niille pohjoisvaltio Israelin asukkaille, jotka joutuivat lähtemään pakkosiirtoon jo viiden vuoden kuluttua?
Luku 31:1. Epäjumalanpalveluspaikkoja hävitettiin jopa Pohjoisvaltion puolelta. Se osoittaa, ettei Israelin keskushallitus pystynyt enää valvomaan alueitaan.
- Mitkä olivat palvontapaikkojen hävittäjien motiivit?
31:2-8. Ahasin aikana papeilla ja leeviläisillä ei ollut ollut töitä sen enempää kuin tulojakaan.
- Millaisia järjestelyjä Hiskia teki, että pappissääty saatiin taas hoitamaan tehtäviään?
- Mistä se kertoo, että temppelille ja papeille annettuja lahjoja kerättiin 4 kuukautta?
- Mikä saa kristityn antamaan iloisesti rahaa Jumalan valtakunnan työhön?
31:9-13
- Miten pappien ja leeviläisten elämä muuttui Hiskian uudistusten myötä?
- Miksi julistajien palkasta huolehtiminen tuo siunauksen koko kansalle?
31:14-19. Pappeja asui ympäri maata ns. pappiskaupungeissa.
- Mikä takasi, että kansan tuomat kymmenykset jaettiin oikeudenmukaisesti?
- Miten Hiskia huolehti pappien perheistä?
31:20-21
- Mikä teki Hiskiasta erityisen hyvän johtajan?
- Missä tässä luvussa on Jeesus?
Lopuksi: Pääsiäisen pääasia oli karitsa, jonka veri toi anteeksiannon ja sovituksen sen uhranneelle perhekunnalle. Jokainen noista pääsiäislampaista viittasi Jumalan Karitsaan, joka kantaisi kerran tuon perheen – ja koko maailman – synnit.
© www.raamattupiiri.fi