www.raamattupiiri.fi
26. ASSYRIA HYÖKKÄÄ JUUDAAN – Hiskia, osa 4 (2. Kun. 18:13-19:8)
Aluksi: Kuningas Sanheribin hyökkäys kapinoivia Lähi-idän valtioita – myös Juudaa – vastaan alkoi vuonna 703, jolloin elettiin Hiskian 24. (ei siis 14.!) hallitusvuotta. Assyria kukisti kapinalliset maat vuoron perään. V. 701 oli Juudasta valloitettu jo 46 kaupunkia ja niiden asukkaat oli viety pakkosiirtoon. Jäljellä oli enää Jerusalem, jonka pelastumisesta Hiskia oli saanut lupauksen Herralta parannuttuaan sairaudestaan (Jes. 38:6).
Jakeet 18:7b-8 ja 13-16. Yksi talentti painoi 35-40 kiloa.
- Hiskiakin oli siis kieltäytynyt maksamasta veroja Assyrialle. Oliko tämä päätös mielestänne oikea vai väärä? Perustelkaa kantanne.
- Jae 14. Mitä ajattelette Hiskian katumuksesta Assyrian kuninkaan edessä?
- Hiskia siis tyhjensi paitsi oman linnansa myös Herran temppelin arvometalleista. Montako tonnia a) hopeaa ja b) kultaa hän lähetti Sanheribille?
- Miten muuten Hiskia olisi voinut menetellä tässä tilanteessa? Vai olisiko mitenkään?
Jakeet 18:17-18. Katsokaa kartalta Lakis, josta on Jerusalemiin noin 45 km. Keskustelu käytiin kaupunginmuurin ulkopuolella. Neuvottelijat painostivat Jerusalemia antautumaan ilman taistelua. Uusi käännös on oikea: neuvottelijoilla ei ollut sotajoukkoa mukanaan.
- Miksi Sanherib ei vaivautunut tulemaan itse Jerusalemiin?
- Hiskia luuli selviytyneensä vaarasta maksettuaan kullan ja hopean Sanheribille. Miksi Sanherib ei lopettanut Jerusalemin uhkailua siihen?
- Mitä se osoittaa, ettei Hiskia lähtenyt itse neuvottelemaan Assyrian lähettiläiden kanssa?
Jakeet 18:5 ja 19-20. RK38 sanoo ”Rabsake”, RK92 ”ylin juomanlaskija”.
- Miksi Sanherib ei voinut ymmärtää sitä, että Hiskia kieltäytyi antautumasta?
- Missä tilanteessa ympäristö voi ihmetellä meidän kristittyjen luottamusta Jumalaan?
Jae 21-22. Maailmassa oli tuolloin kaksi suurvaltaa: nouseva Assyria ja heikentyvä Egypti.
- Miksi suurvaltoihin luottaminen ylipäänsä on riskaabelia, kuten moni kansa on viime vuosina joutunut kokemaan?
- Miksi Herraan luottaminen ei ollut mikään vaihtoehto Sanheribin mielestä?
- Sanherib tiesi jotain Hiskian uskonpuhdistuksesta. Minkä tulkinnan hän oli siitä tehnyt?
Jakeet 23-25. Hiskia oli sotinut filistealaisia vastaan; muuten hän oli keskittänyt kaiken huomionsa jumalanpalveluksen ja papiston aseman uudistamiseen. Mahdollisesti osa hänen armeijastaan oli jo viety Assyriaan varuskuntakaupunkien antauduttua. Sanheribilla sen sijaan oli armeijassaan 185000 sotilasta ja tuhansia hevosia.
- Arvioikaa Jerusalemin tilannetta edellä esitettyjen lukujen valossa.
- Mitä jakeessa 23 ehdotettu vedonlyönti osoittaa Hiskian armeijasta?
- Mistä Sanherib oli saanut päähänsä jakeen 25 väitteen?
- Minkä vaikutuksen Rabsaken eli juomanlaskijan sanat tekivät ehkä Juudan neuvottelijoihin?
Jakeet 26-32. Aramea oli tuohon aikaan kansainvälisen diplomatian kieli.
- Mihin Assyrian lähettiläät pyrkivät kohdistaessaan sanansa myös tavalliselle kansalle?
- Missä mielessä Rabsaken ääni oli jerusalemilaisille Saatanan ääni?
- Mitkä olivat siis ne vaihtoehdot, joiden väliltä assyrialaiset väittivät jerusalemilaisten joutuvan valitsemaan?
- Mitkä olivat Herran jerusalemilaisille antamat vaihtoehdot?
Jakeet 33-36
- Miten Hiskia uskalsi olla antautumatta tuollaisen tilaston edessä?
- Missä tilanteessa kristityn ei pidä uskoa tilastoja tai gallupeja eikä toimia niiden mukaan?
- Mistä se on osoitusta, ettei mikään osa kansasta noussut assyrialaisten puheet kuultuaan kapinaan Hiskiaa vastaan?
Jakeet 18:37-19:4
- Mitä Hiskian reaktiot Assyrian uhkausten edessä hänestä osoittavat?
- Mikä Assyrian lähettiläiden sanoissa vaivasi Hiskiaa eniten?
- Mitä Hiskialle merkitsi ehkä Jesajan tuki tässä tilanteessa?
Jakeet 19:5-7. Jae 6. RK38: Assyrian kuninkaan ”poikaset”, RK92: ”käskyläiset”.
- Mitä tarkalleen ottaen Herra lupasi Hiskialle ja miten hän perusteli lupauksensa?
- Millaista uskoa siihen vaadittiin, että Hiskia voi tukeutua tuohon lupaukseen?
- Mitä Sanherib ehkä ajatteli kuullessaan neuvottelun tuloksen: Jerusalem ei antautuisi?
- Missä Jeesus on tämän päivän tekstissä?
Lopuksi: Maailman tilanteen synketessä meidänkään ei pidä luottaa suurvaltoihin sen enempää kuin tilastoihinkaan, vaan yksin Vapahtajaamme. Vaikka kaikki muu meiltä vietäisiin, meille jää rauhan valtakunta, jonka Jeesus perustaa palatessaan uuden maan päälle.
© www.raamattupiiri.fi