www.raamattupiiri.fi    

28. MANASSE, JUUDAN 13. JA PAHIN KUNINGAS (2. Aik. 33:1-20, 2. Kun. 21:10-16)

Aluksi: Manasse oli vain 12-vuotias noustessaan valtaistuimelle ja hallitsi kauimmin Juudan kuninkaista. Hän oli syntynyt isänsä sairauden jälkeen ja oli varmaankin tämän silmäterä. Poika oli nähnyt isänsä uskon ja hänen ihmeellisen voittonsa assyrialaisista. Manassen aikana Assyria oli kuitenkin voimakkaimmillaan ja piti Juudaa rautaisessa otteessaan verottaen sitä ankarasti.

Jakeet 2. Aik. 33:1-5. Manassen isä oli hallinnut kolme vuosikymmentä ja ohjannut kansaansa oikeaan uskoon. Jesajakin oli yhä elossa.

Jakeet 6-10. 2. Kun. 23:7 lisää, että Manasse salli prostituution harjoittamisen temppelialueella. On kuin Manasse olisi päättänyt rikkoa joka ikisen Mooseksen lain kiellon.

2. Kun. 21:10-16. Juudassa oli tuolloinkin oikeita profeettoja. Juutalaisen perimätiedon mukaan Manasse tapatti vanhan Jesajan sahaamalla hänet kahtia puunrungon sisällä.

2. Aik. 33:11-13. Manasse vietiin Babyloniaan, joka oli tuohon aikaan Assyrian maakunta. Emme tiedä, miten kauan hänen vankeutensa kesti. Jerusalemista Babyloniaan on yli 1000 km matka.

Jakeet 2. Aik. 33:15-17. (Hyppäämme yli jakeen 14, joka puhuu maanpuolustuksen vahvistamisesta.) Seuraavasta luvusta käy ilmi, ettei Manasse ehtinyt ennen kuolemaansa hävittää läheskään kaikkia epäjumalanpalveluspaikkoja Juudasta tai edes temppelistä.

Jakeet 33:18-20

Lopuksi: Jeesus sai aineksia tuhlaajapoikavertaukseensa Manassen elämäntarinasta. Molemmilla oli hyvä isä. Molemmat rikkoivat kaikin tavoin isänsä ja Jumalan tahtoa vastaan. Molemmat joutuivat ulkomailla suureen kurjuuteen. Molemmat saivat palata omaan maahansa, entiseen asemaansa, isänsä kotiin. Molemmat saivat suuret syntinsä anteeksi. Anteeksiantoon tarvittiin kuitenkin uhri: Jumalan Karitsa, joka kantoi ristille koko maailman – myös Manassen – synnit.

© www.raamattupiiri.fi